Moni oli kehunut meille Hangzhou-nimistä kaupunkia, joka sijaitsee vajaa kahdensadan kilometrin päässä Shanghaista. Laulun sanatkin sen jo kertoo: "There is a paradise in heaven, On earth there is Hangzhou”. Kuulostaa lupaavalta, eikö vain?

Eetu kävi ostamassa liput edellisenä päivänä reissua varten. Vinkiksi junalippujen hankintaan Kiinassa: Pidä mukana passia tai sen kopiota, muuten lippu jää ostamatta. Onneksi luin netistä tämän ja tyrkkäsin oman passinikin Eetun matkaan.

Herätyskello soi 06:15 ja oltiin metroasemalla seitsemän tienoilla. Sieltä matkattiin metrolla reilu tunti juna-asemalle.

Juna-asemalla mentiin aluksi turvatarkastukseen. Näitä turvatarkastuksia on kyllä koko maa täynnä: juna- ja metroasemat, museot yms. Sitten venattiin väärässä paikassa aikamme, kunnes oikea paikka löytyi kymmenisen minuuttia ennen junan lähtöä. Melko sekavat merkinnät oli tällä juna-asemalla.

 

Juna oli D-juna. D-junat ovat viihtyisiä, siistejä ja kaikin puolin hyviä junia. Edestakainen lippu noin 180 kilometrin päähän maksoin muistaakseni reilu kymmenen euroa eli hintakin oli kohdallaan.

 

Hangzhoussa havahduttiin että pysäkkimme ei ollutkaa päärautatieasema, vaan eteläinen asema laitakaupungilla. Nyt oltiin sitten keskellä ei mitään ja jo ihmisten reaktioista huomasi, että valkonaamat ovat harvinainen näky täällä. Ajatuksena oli ostaa kartta heti kun sellainen löytyy jostain. Haluttiin englannninkielinen kartta, mutta loppujenlopuksi mikä tahansa kartta kelpasi. Tarjontaa ei ollut nimittäin liikaa..

 

Napattiin taksijonosta taksi ja osoitettiin kartalta West Lake eli yksi Hangzhoun ehdottomasti tunnetuimmista nähtävyyksistä. Taksikuski ajeli aikansa ja ihmettelimme kyydissä reittivalintoja karttaamme peilaten. Reilun puolen tunnin päästä saatiin tarpeeksemme ja käskin kuskin pysähtyä, koska epäilimme että hän ajaa ylimääräisiä lenkkejä voidakseen laskuttaa extraa. ("huijaus" numero yksi) Vaihdettiin taksia ja päästiin lopulta perille.

 

West Lakella.

 

Erilaisia paatteja oli vaikka kuinka paljon. Jätettiin kuitenkin väliin tällä kertaa.

 

Saavuttuamme West Lakelle huomasimme, että siellä oli pari muutakin ihmistä. Ihmisvilinä oli melkoista, mutta emme tainneet törmätä kuin kiinalaisiin turisteihin. Turistikaupunki Hangzhou on siis ilmeisesti lähinnä paikallisten turistien suosiossa. Oikeastaan en ihmettele tätä. Hangzhou ei nimittäin tarjonnut meille, suomalaisille turisteille, juurikaan mitään erityistä. Oli siellä tietysti iso järvi eli vettä ja mukavat maisemat sekä temppeleitä ynnä muuta vanhaa. Suomessa ollaan kuitenkin totuttu siihen että järviä, vettä ja luontoa on aina tarjolla, mikäli sitä kaipaa. Kiinalaisille tämä West Lake tuntui kuitenkin olevan upea paikka, sillä joka paikassa näkyi poseerausta ja kameroiden räpsyntää. He ajelivat myös vuokrafillareilla (oli perusmalli ja tandem sekä kolmestaan ja neljästään ajettavat mallit) West Laken laajassa ympäristössä innoissaan kuin pikkupojat.

 

Päivän puujalka: Ei ollut oma lehmä ojassa (vaan kultainen lehmä järvessä).

 

 

Vähän kookkaampiakin paatteja oli.

 

Tässä välissä käytiin syömässä ensimmäisen kerran. Ruokailusta ei ole kuvia, mutta sellaista melko perussafkaa oli. Liha/muu erillään ja riisi erillään. Tilattiin siis "vain" liharuoat, koska luultiin niiden sisältävän myös riisiä. Eipä sisältänyt, ei. Tämä huomattiin tietysti vasta laskua maksettaessa, joten vaikea siinä on enää perääntyä. Tällä kertaa ei siis riittänyt edes se että katsottiin hinnat etukäteen huolella, sillä missään ei lukenut että riisi ei kuulu annoksiin. ("huijaus" numero kaksi)

 

Myöskään kiinalaiset temppelit eivät tarjonneet juurikaan uutta verrattuna aikaisemmin näkemiimme temppeleihin. Toki jokaisella temppelillä on oma tarinansa, jotka on joskus luettavissa jopa englanninkielellä. Silti ne näyttävät hyvin paljon toisiltaan. Kun katson kuvia jälkeenpäin, huomaan että on erittäin vaikea sanoa mikä temppeli on kyseessä missäkin kuvassa. Alettiin olla melko pettyneitä tähän reissuun, sillä tultiin kuitenkin junalla tänne asti.

 

 

 

General Yeu Fein hautapaikka. Siis henkilön, jonka kunniaksi temppeli oli pystytetty.

 

Vanhempaa asetta.

 

Kiinaiset kävivät polvillaan tämän patsaan edessä ja ilmeisesti rukoilivat. Mielenkiintoista oli se, että patsaalle jätettiin myös rahaa.

 

Jotain suitsukkeita?

 

Työtä painetaan tauotta.

 

Käytiin vielä toisen kerran syömässä ennen paluumatkaa. Paikka osoittautui virheeksi, sillä yli puolet annoksista jäi syömättä. Annos ei vastannut kuvaa kuin etäisesti ja saimme samat annokset, vaikka tilasimme kaksi erilaista annosta. ("huijaus" numero kolme?) Käytiin tämän ruokailun jälkeen vielä Burger Kingissä syömässä ennen junamatkaa.

 

Happi meinasi loppua kun jonotettiin junaan asemalla. Ilmastointi, mikä se sellainen on?

Onneksi huomasimme sattumalta jo aamupäivällä Hangzhoun eteläiselle asemalle saapuessamme että paluulippumme ovatkin pääasemalle. Niissä luki siis Hangzhou ja eteläinen asema on HangzhouNan. Aika jännää että myydään menopaluuliput eri asemille.. Ilman tätä huomiota olisimme menneet väärällä asemalle ja joutuneet jäämään yöksi tänne ”turistikaupunkiin”, koska junat olivat loppuunmyytyjä..

 

Juna kulki tosiaan parhaimmillaan hiukan päälle 200 km/h. Tämä ei ole nyt vielä lähellekään niitä nopeimpia junia.

Metron kautta päädyttiin sitten lopulta kämpille muistaakseni joskus yhdeksän maissa. Päivälle tuli siis mittaa ihan tarpeeksi. Yhteenvetona reissusta voisi sanoa "p-ska reissu, mutta tulipahan tehtyä". En voi suositella Hangzhouta ainakaan pohjoismaisille turisteille. Ei ollut mitään mullistavaa nähtävää. Muutenkin Hangzhoussa piti turvautua taksiin vähän väliä, sillä kaupunki oli melko laaja. Turistien huijaus tuntui olevan elinkeinona (tai ainakin lisätienestinä) monelle tai sitten meillä oli vain huono tuuri, vaikka yritettiin olla tarkkaavaisia. Tälläkään kertaa ei puhuta isoista rahoista, vaan yksittäisistä euroista. Kyllä se vaan siltikin ärsyttää jo ihan periaatteen vuoksi. Jos hinnat laitettaisiin jo valmiiksi "yläkanttiin", niin maksaisin sen mieluummin kuin jotain pientä ekstraa yllättäen.

Eiköhän aika kultaa tämänkin kokemuksen. Otsikon kysymykseen palatakseni vastaukseni on "No, it isn´t".