Lauantaina heräsin Eetua aikaisemmin ja sain kipinän tämä koko blogin aloittamiseen, joten kirjoittelin edellisten päivien tapahtumista.

Lähdettiin metrolla Bundille eli keskustan alueelle puolen päivän maissa. Asemalla ja metrolla oli ruuhkaa odotetusti. Ihmisvilinä lisääntyi melkoiseksi kun saavuttiin People`s squaren asemalle. Turisteja oli liikkeellä paljon, niin ulkomaalaisia kuin kiinalaisiakin.

Metrossa. Yllättävän vähän katseita tällä kertaa minua päin. Katseita tulee nimittäin jatkuvasti ja ne ovat pitkiä, jopa tuijottavia..

Portti päätti syödä Eetu, lipun ensin, mutta läpi päästiin lopulta.

Perillä emme ehtineet edes ottaa karttaa esille kun kimppuumme tuli neljä henkilöä kyselemään mistä olemme kotoisin jne. He halusivat ottaa kuvia kanssamme ja selittivät kirjaimellisesti suu vaahdoten sitä sun tätä koettaen tehdä tuttavuutta kanssamme. Tajusin melko pian että nyt on alkamassa niin sanottu teekutsuhuijaus (http://beijing.usembassy-china.org.cn/scams.html). En ollut varma, oliko Eetu kuullut aiheesta Päätin kuitenkin heti, että pistän pelin poikki tarpeen vaatiessa. Sitä ennen oli kuitenkin mielenkiintoista katsoa miten tilanne kehittyy..

Innostuneet ja puheliaat kiinalaiset halusivat lähteä näyttämään meille paikkoja. Kuljimme heidän mukanaan Suomesta ja Kiinasta jutellen. Enkä viiden minuutin kävelyn jälkeen se sitten tapahtui. Teehuone löytyi kadun varrelta ja seuralaisemme halusivat mennä kanssamme teelle. Huomasin saman tien Eetun reaktioista, että myös hän ymmärsi missä mennään. Kieltäydyimme teekutsusta ja jatkoimme matkaamme. Mahtoi niitä ahkeria työmyyriä harmittaa kun ylihintaiset teet jäi juomatta.. Tämän kokemuksen saatuamme päätimme vetäytyä jatkossa pelistä jo ennen kuin se pääsee alkamaan.

Palasimme People`s squarelle. Ehdimme seisahtaa seitsemän ja puolen sekunnin ajaksi kunnes iloinen kolmikko tuli tyrkyttämään kameraa minulle, jotta ottaisin kuvan heistä. Nappasin kuvan ja sanoin olkaa hyvä. Palkkioksi tästä sain kutsun teelle.. Jokainen voi nyt päätellä meninkö vai enkö.

Jatkoimme matkaamme Shanghain museoon. Museo on ilmainen ja sinne jonotettiin kymmenisen minuuttia paahtavassa auringonpaisteessa. Lämpötila oli tänään noin +28 astetta. Sisälle mennessä oli turvatarkastus, johon piti jättää mm. sytkärit (joita meillä ei ollut). Erikoista oli että museoon mennessä piti ottaa pieni huikka vesipullosta. Huikka piti ottaa, oli pullo avattu tai ei. Tarkoitus jäi meille hieman epäselväksi.

Jonotusta museeon.

Museo oli nelikerroksinen ja siellä oli tavaraa melkoisesti. Kuvat kertokoot paremmin.

 

Kiinalainen tyyny.

Pääsin kuvaan ystävällisen Mr. Lokapalan kanssa.

 

Sinettileimasimia ja sinettejä oli esillä paljon.

 

Vanhoja seteleitä.

Kolikoita.

Hieno mies.

Erilaisia maskeja oli laidasta laitaan.

Museon jälkeen suunnattiin syömään niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Pizza Hut. Kun kerran Kiinassa ollaan, niin päätimme luonnollisesti tilata pihvit ja bisset. Minun pihvi taisi olla vieläpä joku American barbecue tai vastaava. Syönti tapahtui veitsillä ja haarukoilla perikiinalaiseen tapaan.

Hieman ironinen ensimmäinen ruoka-aiheinen kuva.

Sitten mentiin jonnekin turistimarkkinoille, jossa oli krääsää joka lähtöön. Sieltä löytyi kyllä kaikki mitä ihminen ei tarvitse. No ostettiin mekin sitten jotain. Ostin jääteetä ja Eetu tinkasi arskat ja kamerapussin, eli varsin hurjia shoppailijoita molemmat. Kohtasimme muun muassa paljon yliaktiivisia kellokauppiaita ja tökeröimmän teekutsuhuijausyrityksen ikinä. Joku äijä kysyi ensirepliikkinään haluamme kupillisen teetä hänen kanssaan. Monikohan sadasta ihmisestä lähtee teelle ventovieraan kanssa tuosta vaan?

"Markkinapaikalla"

Uusien rakennusten välissä oli vähän ankeampaakin meininkiä.

Parin sadan metrin päässä edellisistä hökkeleistä oli sitten toista ääripäätä. Ehkä aikaisempien talojen omistajat olivatkin enemmän automiehiä (ja naisia)?