Lento lähti Helsinki-Vantaalta maanantaina 6.5. viiden jälkeen iltapäivällä. Suomen päässä kaikki meni oikeastaan ”rutiinilla”. Muutenkin oli helppo tietää olevansa oikeassa paikassa kiinalaislaumoista päätellen. Lentokoneen matkustajat sekä lentoemännät olivat jakautuneet noin 50:50 kiinalaisten ja länsimaalaisten kesken. Puheen sorinassa kiinalaiset veivät meitä kyllä mennen tullen ja välillä pääsimme kuuntelemaan, halusimme tai emme, melkoista huudonsekaista keskustelua. Katso siinä sitten tekstityksetöntä leffaa samalla.. Myös nukkuminen oli odotetun haastavaa ja yöunet pystyi laskemaan minuuteissa sormilla ja varpailla. Shanghaihin saapuessamme koitimme kuikuilla ulos ikkunoista, mutta emme nähneet juuri muuta kuin sumua.

Saavuimme Pudongin lentokentälle reilun kahdeksan tunnin lennon jälkeen. Olimme täyttäneet lennon aikana arrival cardin, johon piti kirjoittaa mm. passin ja viisumin numero, vierailumme syy sekä majoituksemme osoite. Arrival cardin luovuttamiseen jonotettiin muiden ei-kiinalaisten kanssa samassa jonossa. Kiinalaiset lentokenttätyöntekijät ohjeistivat tiskeille menemistä käsimerkein ja selkein kiinankielisin lausahduksin. Harmi vaan että meidän sanavarasto oli varsin suppea, koostuen lähinnä tervehdyksestä ”Ni Hao”. Ei sillä vielä kuuhun mennä, mutta Kiinaan mentiin. Arrival cardin ja passin näytettyämme meistä otettiin kuvat ilmeisesti jonkin valvontatarkoituksen takia.

Seuraavaksi mentiin hakemaan matkalaukut. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä ja aikaa meni varmaan kokonainen minuutti, eli ajoitus osui aika nappiin. Laukut napattuamme seurasimme letkaa. Välille sattui läpivalaisulaite, johon sattumanvaraisia matkustajia ohjeistettiin laittamaan laukut ja kassit.

Meille oli kerrottu että meitä on hakemassa yrityksen autokuski. Näimme muutamia miehiä nimilaput/-kyltit käsissään ja kuulimme muutamia taksikuljettajien tarjouksia kunnes katseeni osui lappuun ja sitä pitävään mieheen. Kuskin oli nimeltään Evy ja hänen mukanaan oli myös loistavan nimen vanhemmiltaan saanut nainen, Shining. Suuntasimme autolle ja aloitimme matkan kohti majoitustamme.

Evy ei osannut puhua englantia, mutta Shining oli varsin hyvä puhumaan. Tosin äkkiseltään hänen lausumisensa ymmärtäminen tuotti hieman vaikeuksia. Pystyimme kuitenkin kommunikoimaan melko sujuvasti. Shining kertoi noin kolme varttia kestävän matkamme aikana päivämme ohjelmasta ja jutustelimme muutenkin jonkin verran. Matkan aikana tuli pälyiltyä ikkunasta sumuisia maisemia ja vaihtelevia asuinrakennuksia. Välillä oli paljon pieniä matalia taloja rintarinnan ja välillä 10–15 kookkaista (ehkä noin 30-kerroksista) identtisistä kerrostaloista koostuvia ryppäitä. Moottoritiellä tuli vastaan myös jonkin näköinen tietulli, jossa kuljettaja sai kortin. Kortti annettiin pois toisella tietullilla ja samalla kuljettaja maksoi maksun moottoritien käytöstä. Se oli muistaakseni 30 yuania noin vartin matkalta. Tunsin matkan aikana, että väsymys alkaa painaa. Kello oli kuitenkin vasta noin kahdeksan paikallista aikaa ja Suomessa viisi tuntia vähemmän eli kolme aamulla.

IMG_1674-normal.jpg

Evyn kyydissä.

 

IMG_1676-normal.jpg

 Kerrostalorypäs.

Saavuimme asunnollemme ja nousimme 18-kerroksisen talon neljänteentoista kerrokseen. Esittelen taloa ja asuntoamme tarkemmin kuvien kanssa kun ehdin. Pähkinänkuoressa ne ovat päällisin puolin ihan viihtyisän näköisiä, mutta likaisia, jopa törkyisiä. Shining ja Evy jättivät meidät purkamaan kamojamme ja tutustumaan asuntoon. He sanoivat tulevansa hakemaan meitä lounasaikaan. Parin tunnin aikana emme viitsineet purkaa juurikaan matkalaukkujamme, koska ajattelimme että kämppä on pakko siivota ennen sitä. Siitä voi jo päätellä likaisuuden määrän. Emme myöskään luopuneet kengistämme asunnon sisätiloissa vielä.

IMG_1678-normal.jpg

Aula.

Shining ja Evy saapuivat sovitusti. Shining esitteli meille lähiseutua ja iloksemme saimme tietää että alle puolen kilometrin päässä on uusi valtavan kokoinen ostoskeskus, jossa on myös jättimäinen Carrefour. Kiersimme hieman ostoskeskuksen kerroksia ja menimme syömään. Uupumus alkoi olla melkoinen tässä vaiheessa.

IMG_1686-normal.jpg

Ostari.

Ruokapaikkoja oli tarjolla kymmeniä ja Shining valitsi jonkun puolestamme. Annoimme Shiningin ja Evyn valita ja tilata ruoat kuvilla varustetusta ruokalistasta. Evy täytti tilauksen erilliselle lapulle, joka annettiin tarjoilijalle. Ruokaa tuli pöytään ja aloimme syödä saatuamme haarukat ja veitset syömäpuikkojen tilalle. Toki puikkojakin tuli kokeiltua, mutta menestys oli melko huono. Puikot pyörivät käsissä, tosin ruoka ei päässyt tippumaan puikoista. Tietty vaikea sen on tippua jos se ei ole missään vaiheessa edes noussut ilmaan puikkojen avulla. Syytän huonosta puikkojen käsittelystä väsymystä, huonoa hienomotoriikan kehitystä, geenejä ja talonmiestä.

Itse ruoka oli melko hyvää. Nyt jälkikäteen en muista tarkkaan mitä kaikkea oli tarjolla, toisaalta en kyllä tiennyt syödessäkään. Päällimmäisenä jäi mieleen ankan kieli ja jotkut juuston näköiset sienet. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja sitä oli paljon. Nyt kun sanon paljon, niin todella tarkoitan sitä. Tuntui, että aina vaan tuli uutta kippoa ja kuppia pöytään ja pöytä alkoi käydä ahtaaksi. Ruokailun lopetettuamme ruokaa jäikin yli niin paljon että tuntui pahalta.

Ruokailun jälkeen kävimme vilkaisemassa missä Carrefour sijaitsee. Shining ja Evy tarjoutuivat ostoksille kanssamme, mutta kerroimme että emme haluaisi vaivata heitä, koska meidän ruoka- ja siivoustarvikkeiden ostossa menee luultavasti melko kauan. He halusivat saattaa meidät takaisin asunnollemme ja kävimmekin sitten pyörähtämässä siellä. Sen jälkeen lähdimme käymään ostoksilla.

Olen käynyt aiemmin Carrefourissa, tosin eri maassa. Muutenkin kaupan layout oli suurin piirtein sama kuin esimerkiksi kotoisissa prismoissa ja cittareissa. Kuitenkin kauppareissusta tuli varsinainen seikkailu ja tuskien taival. Tavaroita sai metsästää hyllyistä ja osa jäikin ostamatta tällä kertaa. Suurimassa osassa tuotteista oli luonnollisesti vain kiinankielistä tekstiä. Sen lisäksi tuskainen kuumuus, ihmispaljous, väsymys ja varsinkin jatkuva puheen ja huudonsekainen äänimaailta tuntui vievän voiton meistä. Muutamilla promo-/myyntitiskeillä oli myös nuoria naisia, jotka toistivat mikrofoniin huutaen jotain käsittämätöntä myyntilausetta tai vastaavaa. Tuntui että olin löytänyt maanpäällisen helvetin (toki oltiin maan alla kellarikerroksessa, joten olisiko tämä nyt ihan se aito ja oikea?).

Kassalla asiointi oli oma lukunsa. Olimme vaihtaneet melko vähän valuuttaa Suomessa, joten ajattelin että maksan kortilla. Kyseessä oli kuitenkin iso ja oletettavasti luotettava kauppa. Ajattelin myös, että kortilla maksaminen olisi vaivatonta. No, ei se ollutkaan niin helppoa. Kassaneiti ei saanut korttia toimimaan. Annoin jo käteistä, koska ajattelin että päästään helpommalla niin. Myyjä otti rahan vastaan ja antoi kortin minulle. Sitten hänen avuksi tuli toinen myyjä. He halusivat kokeilla korttia uudestaan, joten sain käteisen takaisin. Osoittautui ettei tämä avuksi saapunut myyjäkään osannut auttaa. Loppujen lopuksi tarvittiin muistaakseni kolme tai neljä myyjää, jotka sovittivat Visaani lukuisilla eri variaatioilla maksupäätteeseen. En usko että mikään tapa jäi kokeilematta. Maksaminen onnistui kuitenkin lopulta. En viitsinyt katsoa taakse kertynyttä jonoa, joka oli varmasti todella otettu päästyään näkemään tämän pitkäkestoisen ohjelmanumeron ilmaiseksi. Kuittia en viitsinyt tarkistaa, koska siitä sai selvää vain tuotteiden hinnat. Tuotteiden nimet kun on kirjoitettu kiinalaisilla kirjaimilla.

Sitten mentiin takaisin asunnolle ja vihdoin ansaituille unille. Sovittiin Eetun kanssa että nukutaan muutama tunti ja ruvetaan siivomaan sitten. Ei viitsinyt nukkua vielä sen pidempään, koska kello oli muistaakseni jotain kolmen tai neljän luokkaa. Nukkumaan mennessä tajusimme että lakanat unohtui ostaa, joten uskottelimme itsellemme että lakanat ovat kohtuullisen puhtaat. Joo, toki lakanat ovat puhtaat kun paikat on muuten törkyiset. On sitä helppoa huijata itseään. Unta ei kuitenkaan tarvinnut odottaa kauaa.

IMG_1684-normal.jpg

Lakanat olivat ilmeisesti valittu juuri minua ajatellen..

 

Siivous oli siivousta eli aina yhtä hauskaa. Pöytätasoilta irtosi valtavasti likaa ja lattia oli luututtava. Eetu hoiti WC:n siivouksen. Ei ollut kuulemma herkkua sekään. Huomattiin samalle että WC:n vieressä oleva viemäri on tukossa. Olisiko se syynä WC:n ”monivivahteiseen hajumaailmaan”? No viemäri oli tukossa ja jäi tukkoon tältä erää, ei ollut välineitä eikä tarvikkeita jotta olisi voinut edes yrittää avata sitä.

Siivouksen jälkeen laitettiin vähän ruokaa koneeseen ja nukkumaan. Sitä ennen katsottiin Konka-merkkisestä telkkaristamme hieman ohjelmia. Kanavia on noin 150, joista kaksi on englanninkielisiä. Ei paha. No, mutta ei tänne tultukaan telkkaria katsomaan.

Huomenna eli keskiviikkona on vapaapäivä. Torstaina menemme ensimmäistä kertaa työharjoittelupaikallemme.

Tulipas tästä nyt pitkä avaus. Kysymyksiä ja kommentteja saa heittää.